Olin jo kotona katsellut netistä eri vaihtoehtoja, miten Formenteralle pääsee. Keskusteluketjuista selvisi, että halvimmat yhteydet (jotka eivät kyllä nekään enää ole niin halpoja) ovat ajallisesti tuplasti sen, mitä esim. ylitys Trasmapilla.
Matkatoimiston järkkäämä retki tuntui fiksulta vaihtoehdolta, kun ynnäili, mitä lauttamaksut kustantavat + kun mietti, että mitä sitten Formenteran päässä…?? Kävelyä satama-alueella? Auton vuokraus? Autoiluun ei hirveästi kannusteta, saari kun on pieni (ne ympäristönäkökohdat). Fillarointikaan ei nyt hirveästi houkutellut. Joten Finnmatkojen retkelle siis.
Ylitys menee kuulemma useimmiten ilman mainittavaa merenkäyntiä. Nyt aallokkoa oli sen verran, että
laiva heittelehti välillä jonkin verran.
Botskin sisätiloja. Ibiza Townista La Savinan satamaan menee puolisen tuntia.
Saaren pääkaupunki on San Francisco (Sant Francesc). Täällä näkyi söpöjä pikkukauppoja ja jetset-henkisiä(kin) tyyppejä.
Formenteralla on asukkaita n. 10 000, määrä toki kasvaa reilusti turismisesongin aikana.
Saari on kooltaan 83.2 km2.
Valkoiseksi kalkittu talo sinisine ovineen ja portteineen toi mieleen Kreikan. Jospa tässä asuukiin joku koti-ikävissään kärvistelevä kreikkalainen..
Aikamme kierreltyämme halusimme kahville. "Leikimme" urveloturisteja ja änkesimme keskusaukion suosittuun kahvilaan. Lounasaika, paikka täynnä ihmisiä --> emmehän me sieltä mitään saaneet. Tarjoilijat kyllä sinkoilivat edestakaisin, mutta joo… pääsimme käymään vessassa, kun aikamme jonottelimme. Olihan sekin jo jotain.
Kun kävelimme takaisin bussille, vastaan tuli kahviloita vaikka millä mitalla - aikaa kahvitteluun ei vain oikein enää ollut.
Tämä episodi taas havainnoillisti, miksen voisi olla etsivä/poliisi (muutenhan siis varmasti olisin..). Kun minun ei tule kiinnitettyä huomiota järkeviin/olennaisiin asioihin. Minä en edes muista, missä vaatteissa lapsi lähtee kouluun. Ai tuntomerkit? No, sellainen vaaleahko poika… Jaa, miten tämä liittyy edelliseen? No, jos osaisi painaa mieleensä, että okei, tässä on rauhallisen tuntuinen kahvila… tässä voisi pistäytyä takaisin tullessa. Mutta ei… Minä huomaan sellaiset tuikitärkeät asiat kuin mustan kissan portinpielessä tai hassun muotoisen vesiläiskän maassa, joka näyttää ihan ufolta.
Eipä se kahvilan missaaminen kuitenkaan haitannut, sillä seuraavaksi menimme näköalapaikalle (es Mirador), jossa on (omaperäisesti nimetty) El Mirador -kahvila/ravintola. Täällä nautimme kahvit ja (mainostetut) viikunakakkupalat. Kakku on aika tiivistä kamaa, jos siis pulla/kuivakakut on enemmän mieleen, niin tämä ei ehkä ole oikea valinta.
Tässä se huima näköala, kuten kuvasta öh hyvin selviää.
Kahvilan vieressä kasvaa hyvin harvinainen Formenteran Feikkikataja.
Puu on siis oikeasti tekopuu, joka on tehty peittämään antennimastoa. Vähänkö nähty vaivaa. Täällä maisemointi tuntuu olevan arvossaan.
Next stop, la Molan majakka - täällä ollaan maailman reunalla.
Paikassa asustaa värikkäitä sisiliskoja.
Ihania turkoosin sävyjä. Huomatkaa pieni valkoinen piste meressä - vene. Tällä yritän alleviivata sitä tosiasiaa, että "maailman reuna" on aika korkealla vedenpintaan nähden =).
Jules Vernen Matka aurinkokunnan ympäri -teoksessa liikutaan myös Formenteralla. Saarelaiset villiintyivät tästä niin, että pykäsivät Vernelle muistomerkin. Se on varmaan se pienen valtion (tässä tapauksessa saaren) syndrooma… suomalaisetkin on ihan täpinöissään, jos jokin suomalainen yritys/bändi/youtubehemmo mainitaan ihan Ameriikoissa asti.
Formenteraa kutsutaan myös Välimeren karibiaksi. Es Pujolssissa kävimme lounaalla…
oppaan suosittelemassa Bocasalina-ravintolassa.
Kivat kattausliinat (tämä näkyikin sitten laskussa kattausmaksuna).
Ravintolan söpö käyntikortti.
Mun annos. Salaattia, vuohenjuustoa, pähkinöitä, hedelmiä - hyvää oli!
Lasku tuotiin hillopurkissa: hillot tähän kiiitoos. Espanjan kielessä tosin vastaava puhekielinen ilmaus olisi pasta. Viiden hengen ruokailut juomineen kustansivat n. 100 €.
Kävimme myös uimassa.
Poika sukelteli kirkkaassa vedessä:
"Isi, mä ajan tän kalan sun luo!"
"Joo, varmaan se tuleekin tänne…AAaaargh!!"
Kala puraisi miehen kantapäästä pienen palan. Jos siis uitte tällä rannalla, älkää ajako kaloja takaa - ne suuttuu!
I left my heart in Formentera…
…niin lienee käynyt tällekin hipille, kun yhä saarella asuu.
Sorry, kaverin kasvot jäi vähän varjoon, mutta ainahan voi ihailla taustalla näkyvää…rantaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti