Patikointia Camí de Cavalls -polulla (Menorca 6)

Camí de Cavalls on n. 185 km pitkä hevospolku, joka kiertää koko saaren ympäri. Hevostien oletetaan olleen käytössä jo 1300-luvulla, polkua pitkin päästiin siirtymään kätevästi vartiotornista toiseen. Nykyään polkua käytetään patikointiin. Matkaa voi taittaa ratsastusretkiin osallistuen, vuokraamalla maastopyörän tai niin kuin me - kävellen.

Lähdimme matkaan hotelli Tamariscoksen tienoilta eli Cala en Bosc -rannan lähistöltä.

Reitti on hyvin merkitty.

Ihmettelimme, mikä tämä muurinpätkä on (naisväki siis, miehet olivat kirmanneet jo ties minne tässä vaiheessa). Lomilla uteliaisuus tuntuu olevan huipussaan...

…joten asia piti tarkistaa. Salaperäiset portaat…

…johtivat maanalaiseen uima-/chillailupaikkaan. Emme kuitenkaan jääneet vielä hikeä huuhtomaan, meidän piti tavoittaa miehet. Ajattelimme, että katsastetaan mesta vielä takaisin tullessa.

Valoa kohti..

Nämä sankarit halusivat pulahtaa mereen mitä kummallisimmissa kivikkopaikoissa (meidän luola ei ollut yhtään kummallinen, eikä öh kivikkoinen...). Niinpä anoppi ja minä päätimme jatkaa matkaa - jospa löytyisi perinteinen uimaranta, jossa on hiekkapohja ja jossa jalat yltää pohjaan. Miehet sanoivat tulevansa perästä.

Matala, hiekkapohjainen biitsi löytyi…

…ja kun miekkoset tavoittivat meidät, he ristivät oitis biitsin haisulirannaksi. Tuo mikä-lie-kaisla-aines (levä?) tuoksahti vähän.

Joillekin se oli mieleen. Näitä koiria vain tuli ja tuli ja tuli lisää…jostain. Haukut kävivät rypemässä tuossa mutaisimmassa lätäkössä ja juoksivat (raikkaina ja hyväntuoksuisina) takaisin sinne jonnekin.

Koska koirat, sen enempää kuin hiekkapohjainen uimaranta (!!) eivät tehneet sanottavaa vaikutusta miesväkeen, lähdimme kävelemään takaisinpäin. Osuutensa oli myös sillä, että kovassa helteessä yksi kilometri tuntui vastaavan kymmentä - päivämatka oli siis niin sanotusti tehty. 

Huomatkaa pojan kävelysauva.

Tämä "uimapaikka" oli kuulemma nimeltään Hiidenkirnu.

Uimakengät on must-juttu, jos ei halua varpaisiin haavoja karkeista kivistä. Uimakenkiä voi ostaa esim. Cala'n Boschin ostarilta.

Poika tykkäsi snorklailla.

Muutkin kävivät viilentymässä. Tämän jälkeen lähdimme tarpomaan hotellille päin.
Ja muuten - se The Salauimapaikka oli aika kansoitettu, kun kävimme uudestaan kurkistamassa luolan uumeniin. (Miten ihmeessä muutkin löytää ne salaisista salaisimmat mysteerimestat…)

 Hotellin snack-osasto. Esim. Mallorcan loman snackit tarkoittivat kakkua ja keksejä. Täällä tarjolla oli esim. kasviksia, hodareita, burgereita, ranskalaisia + kaikenlaista muutakin. Eväitä sai käydä itse hakemassa (tiski häämöttää kuvan takaosassa).   

Kahvi piti tilata baarista. Sieltä haettiin myös pingispallot peliä varten. Palloja tuntui katoavan tasaiseen tahtiin, niinpä ostimme niitä ostarireissulta lisää ja veimme baariin säilytettäväksi. Kun olisihan se nyt ollut aivan kamalaa, jos päivän pingisottelut olisivat jääneet väliin!!