Autoilua 2 - Fornells, Macarella (Menorca 5)

Toisen vuokra-autoilupäivän eka kohde sijaitsi Ciutadellasta jokusen kilometrin Maóon päin.

Naveta des Tudonsin ajatellaan olevan eräänlainen hautamonumentti (varhaispronssikaudelta), näitä on löydetty vain Menorcalta. Rakennelma muistuttaa muodoltaan ylösalaisin käännettyä laivaa ja tästä tulee nimi naveta, joka tarkoittaa pientä laivaa. Naveta des Tudonsin sanotaan olevan Euroopan vanhin rakennus, jonka katto on säilynyt ehjänä.

Rakennuksessa ei ole käytetty laastia - se on säilynyt ehjänä yli 3000 vuotta... Voisiko yhtä kestäviä rakennuksia tehdä eläville ihmisille (homekoulujen sijaan), mitä?

Navettareissulta reippain mielin eteenpäin, Cap de Cavalleriaan. Jos majakoiden bongaaminen on sydäntä lähellä, autolla huristelu ympäri Menorcaa on ihan bueno idea.

Minä olin nauttinut tunnollisesti vettä pullokaupalla hikisen Naveta-reissun jälkeen. Tämähän oli kovinkin tarpeellista ilmastoidussa autossa. Ettei vain tule mikään nestehukka nähkääs. Arvatkaa oliko pissahätä, kun pääsimme majakalle? Sillä aikaa, kun muut reippailivat kivikkoista reittiä jyrkänteille maisemia ihailemaan, minä etsin jalat ristissä pissapaikkaa. Jota ei löytynyt.

 Kun minä pystyin keskittymään ainoastaan rakkooni, muut ihailivat henkeäsalpaavia näkymiä.

Uuuuuh miten pieneltä tuo vene näyttää!! Ei ihme, että mies puristi pojan jalkaa kouristuksenomaisesti...

Majakalta suhasimme kalastajakylä Fornellsiin. Paikkahan on erityisesti tunnettu siitä, että itse kuningas Juan Carlos käy täällä syömässä hummeripataa, Caldereta de Langoa. Tarina ei kerro (ainakaan luotettavasti), onko kunkku piipahtanut täällä vain yhden kerran syömässä hummeriherkkua vai joka kesäkö hän rahtautuu tänne hummeripadan ääreen... Niin tai näin, se on nyt Fornellsin ravintoloiden matkailuvaltti.

Söimme rantaravintolassa, osa jengistä valitsi hyvin hyvin erikoisesti pizzaa, osa otti sardiiniaterian. Pieni jännitysmomentti syntyi siitä, että tarjoilija ei tuntunut puhuvan englantia. Hetkisen aikaa väänsimme siitä, mitä sardiinien kylkeen - patatas fritas o …. (Ja kyllä, pääsin vessaan!!)

 Lounaan jälkeen huomasimme lähistöllä pienen kukkulan (ei kuvassa näkyvä). Suomessahan mitkään nyppylät eivät juuri aiheuta ylitsepääsemätöntä kiipeilyhalua, mutta ulkomailla... woohoo, täältä tullaan!

Nyppylän päällä sijaitsee engelsmannien rakentama puolustustorni (1800-luvulla). Tornin tarkoituksena oli estää vihollisia nousemasta maihin ja suojella lähellä sijaitsevaa Sant Antonin linnaa (linnan raunioilla tehty ilmeisesti jonkinlaista kunnostusta, katso esim. tämä sivu kohdasta Castell de Sant Antoni).

Tornimuseon osoite on Sa Punta de sa Torre (Fornells).

 Kun museo oli tsekattu, lähdimme ajelemaan kohti Cala Galdanaa. Suuntanamme oli biitsi nimeltä Cala Macarella. Pienimmillä rannoilla ei ole palveluita (eväät mukaan), mutta Macarella-biitsillä on Beach bar and Restaurant. Ja vessa!! 

Joo...olisihan sinne Macarellan lähelle päässyt autollakin, mutta kun tätä pinjametsäpatikointia niin ylistettiin.

Matkan varrella oli ihan kivat näkymät..

...hauskaa oli myös seurata runsaslukuista jengiä, joka vaelsi tätä myyttistä rantaa kohti. Jotkut raahasivat jopa rantatuoleja mukanaan.

Tadaa: Tässä se vihdoin on!! Macarella! 

Vähän matkaa tästä eteenpäin sijaitsee Cala Macarelleta. Tänne johtavan polun varrella oli kylttejä, joissa luki nudista. Emme sitten viitsineet vaeltaa enää sinne asti. Tästä huolimatta näimme erään miehen munasillaan. Liekö erehtynyt rannasta vai halusiko muuten vain tuuletella hetkisen vehkeitään, who knows.

Uimaan!! 

On hyvä tietää, että Cavalls-polkua pitkin (Cala Galdanan sunnasta) tullessa loppupäässä on noin miljoona porrasta. Ehkä vähän liioittelen, ehkä en... Eräs fillaristi (pyöräänsä kantaen) kysyi portaiden puolivälissä, että onko rappusia vielä paljonkin. No, kyllä niitä oli... Ja kuulkaa - takaisin palatessa ne kaikki olivat tallella!