Ruisrock 2014 - mitä jäi käteen?

…ainakin sunnuntain osalta käyttämättömät Ruisrock-liput. Suunniteltiin antavamme ne hotellin respaan ohjeistuksella: Jos tiedätte jonkun, joka haluaa mennä tänään Ruisrockiin… Lähtötohinassa homma unohtui =(.  Harmittaa, meiltä olisi saanut vielä bussiliput kaupan päälle. Voi itku.

Rahan puolesta ei harmita, että olimme ostaneet kolmen päivän liput. Festaripaketti (hotelli + 3pv lippu) tuli halvemmaksi kuin erikseen hommattu hotellihuone ja esim. kahden päivän lippu.

Sunnuntailta ei siis ole takaraivotutkielmia, vaan kuvia kotimatkasta, JEEE!! 

Turku-Helsinki-moottoritiellä on jokunen tunneli. Erityisen ilahduttavaa on se, että tunnelit on merkitty hyvin. Tunnelissa on kiinni merkki "tunneli". Ei siis esim. 2 km ennen tunnelia tyyliin tunneli tulossa. Vielä riemastuttavampaa on se, että...

…välittömästi tunnelin jälkeen on merkki "tunneli päättyy". Tosi kiva. Ei tarvitse ihmetellä, että onko täällä nyt joku laser-spektaakkeli meneillään. Vilkaisee vain liikennemerkkiä ja hoksaa heti, että enhän mä siis olekaan todistamassa mitään David Guettan tunnelivaloshowta, vaan tultiin ulos - luomuvaloon!  Oho!!

Tästä tunnelista vähän pyyhkeitä Tiehallinnolle. Merkit olivat unohtuneet. Miten autoilija nyt tietää, että on tultu tunnelista ulos??

Näistä villeistä J. Karjalainen lauloi Niittylavalla. 

Olen aina luullut, että Kehä II on urbaani legenda. Mutta ei, se on oikeasti olemassa. Kai. 

Mitä jäi mieleen…

Festarihotellista:

 Meidän majoitus oli Scandic Juliassa. Lähellä kauppatoria, josta festaribussit lähtee. Ja ennen kaikkea lähellä Sokos Wiklundia… 

Jos olisi mun hotelli, niin en todellakaan hyväksyisi late check outteja festariperjantaita vasten. Tämä johti siihen, että jengi jonotti aulassa, että siivooja(parat) saavat leittaajien huoneet siivotuiksi. Ei ihan asiallista siinä mielessä, että tähän hotelliin oli kuitenkin myyty festaripaketteja ja sitten et ehdi festareille ajoissa sen vuoksi, ettet saa huonettasi ajoissa. (Jos siis haluaa festareille heti, kun portit aukeaa). Veimme siis kamat takaisin autoon ja menimme - yllätysyllätys - Wiklundille. 

Wiklundin Wine & Delistä…

…vi**tusjuomat kullekin makunsa mukaan. 

Tulimme takaisin n. 15:30, jolloin huoneemme oli valmis.

Kai sitä jaksaisi paremmin biletellä, jos osaisi nukkua. Mutta ei, aamulla ylös klo 6-8 välillä. Ihan sama, monelta on mennyt nukkumaan "illalla"; kolmelta, neljältä vai yhdeksältä. Jos nyt oikein onnellisesti käy, niin unta saattaa riittää klo 9:00 asti. 

Tätä näkymää voi ihailla, kun ei enää jaksa lähteä hummailemaan.

Huoneet olivat siistejä, älämölöä ei kuulunut, joka oli aika ällistyttävää festariviikonloppuna. Aamiaisella suosituin keskustelun aihe  kuului olevan vointi. "Onko huono olo?" 

Do not disturb. Kävin hakkaamassa jokaisella ovella, ja kysyin, että mitä toi on suomeksi. No en oikeasti.

Festareista:

Monet festarikävijät toivoivat kovasti läheisempää kontaktia toiseen ihmiseen.

• ennätysyleisö!! joo.. - - - >
• tungos
• kivat toimintapisteet
• myyntikojujen vähäisyys (suurin piirtein pelkkiä Jack Daniels -paitoja, hattuja, lävistyskoruja - missä oli rastatukkalätsät ja muut?)
• juomien ylihinnoittelu
• hyvät safkat
• aurinko!! meri!! 
• Ruissalo!!
• iloiset ihmiset
• tuskastuneet ilmeet vessajonoissa - - - >
• puskiin, Koffin ilmatäytteiseen mainokseen, aitaan, mereen - ihan mihin vaan - kuseksivat ihmiset 
• minigrip-pussit
• laivat, aina vaan
• mummot (muutkin kuin minä)
• safaripenan tanssi
• kukkapannat

Prinsessa miehineen koruostoksilla.

Bändeistä (ei minkäänlaisessa ranking-järjestyksessä):

• Se festarifiilis tuli Erinin keikalla… tiedättekö? Se, kun joukko ihmisiä heiluu samassa tahdissa, on hyvä fiilis, aurinko paistaa, hyvää musiikkia = aivan kuin hetken ajan olisi olemassa vain yksi mieli. Se on maagista, ihokarvat nousee pystyyn. 
• J. Karjalainen oli huippu (jos se nyt ei ole jo tullut selväksi) !!
• Pidin Sonata Arcticaa joskus muinoin melodista heviä soittavana bändinä. Tästä ei oikein ollut merkkiä enää. No, hevi nyt ei ylipäätään oikein ole mun juttu. Miehen on.
• Cheek - ettei se siis osannut järkätä sellaista tajunnan räjäyttävää keikkaa, mistä kerroin hahhah. Noo ei vaan, ihan jees show. Kenellä muulla Suomessa on pokkaa korostaa itseään samalla tavalla?? Ee-Vee-AA -kuka muu muka??
• Pariisin Kevät toi mieleen Dingon. Se ohut, herkkä laulutapa.
• Olavi Uusivirta - sympaattinen, energinen, hyvän mielen musaa.
• Bastille - ööö, ei mitään mielikuvaa (vaikka hetki kuunneltiin). Yhteenvetona siis ei jäänyt mieleen. Ei sytyttänyt.
• Offspring - sorry, mutta ei.
• Ihan jees festarimusiikkia by Samuli Putro. Tosin ehdittiin kuulla vain hetkisen verran.
• Jenni Vartiainen - näyttävä esiintyjä, musiikki ei ihan lempparia.
• JVG:n setti raikasi infernaalisesti pizzaa pistellessä. 
• Popeda on aina jees. Paitsi silloin jatkosodan aikaan, kun ne oli Lepakkoluolassa - odotuttivat itseään (selviämistään) pari tuntia. Mut annoin Patelle anteeksi, kun se repi housut mun kasvojen edessä ja lauloi kyykyssä mun silmien tasalla. Tosin en häveliäänä nuorena neitona oikein tiennyt mihin olisin silmäni laittanut. Festareilla nuori kansa lauloi sujuvasti Popedan biisejä. 
• Pepe & Saimaa - nälkä, jano, vessahätä. Sori.
• David Guettasta mies tuumasi, että mitä paskaa (sorry taas). Nyökyttelin… siinä se nyt vääntelee namikoita ja kansa on fileis fileis fileis. Kun oltiin kunneltu ja katseltu vähän aikaa, niin totesin, että onhan tämä toisaalta aika kiehtovaa. Voin hyvin kuvitella, miten fiiliksissä bileväki on jollain klubilla Guettan performanssista. Me ei nyt sentään niin villeiksi heittäydytty, että oltaisiin katsottu keikka loppuun asti...

P.S. Ensi kesän Ruisrock-liput tulivat myyntiin eilen (7.7.) - pitäisiköhän ostaa...? (Terveisin masokisti)

Ruisrock 2014, lauantai - J. Karjalainen!!

Tiedättekö hei miten saa aikaan aina sellaisen lähtökiireen? No, esimerkiksi tekemällä kaikkea muuta, mitä pitäisi. Voisihan sitä esim. pakata festarireppua, värkätä naamaa ja hiuksia lähtökuntoon, mutta ei... Pitää shoppailla Wiklundilla (=Turun Sokos, lemppari ja vielä alet menossa), surffata netissä ja touhottaa mitä lie toisarvoista. Ideana oli ehtiä J.Karjalaisen keikalle. Ihan alkua ei nähty, kun... muutama muukin jonotti sisääntuloportilla samaan aikaan. Vaikka harpottiin vauhdilla rangaistusmarssimatka alueelle, niin porttijonossa meni puolisen tuntia. Ziisus. Parasta oli kiilaajien lisäksi edessämme ollut tyyppi, joka kysyi (retorisesti) haittaako, jos poltan. Savu tuli mukavasti suoraan päin naamaa. Kun eihän siinä ryysiksessä väistämäänkään pystynyt. Juuuh.

Onneksi nähtiin suurin osa keikasta. Jii <3. Näimme Karjalaisen joskus 80-luvun alkupuolella Emmauksen kirppiksellä frendin kanssa (eli Karjalaisen Jukkiskin on siis käytännöllisesti katsoen melkein perheystävä). Häkellyttiin niin, että pysähdyttiin niille sijoillemme hetkeksi. Ei otettu selfieitä silloin ei. Ei ollut kivikaudella kännyköitä ei. Ei kehdattu edes nimmaria pyytää.

J. Karjalaisen keikka oli yksi festarin parhaita mun listalla. Arvostan suunnattomasti sitä, että Jii tekee sitä, mistä itse tykkää. Ei tee musiikkia laskelmoiden, vaan uskaltaa tehdä uutta, ihan erilaistakin musaa, mitä aiemmin. Mikä ei tarkoita sitä, etteikö keikoilla voisi soittaa yleisön rakastamia hittejä. Arvonsa tunteva, silti nöyrä. Musiikki on pääosassa.

Karjalaiselle pojot vielä siitä, että ei kosiskellut yleisöä typerillä kännijutuilla, niin kuin niin moni muu artisti (Kuinka monella on mehukatti mukana? Monellako on piilopullo hahahah? Kaikille koffi käteen!! Olisivat huudattaneet yleisöä vähän omaperäisemmin, esim: Monellako on jo kuset housuissa häh??!! Moniko meinaa sammua tänään pusikkoooon heeeiiii?!! Moniko teistä luulee muistavansa mun keikan vielä huomennakiiiin, mitääääh??!! Moniko arvaisi olevansa isä 9 kk päästä hahhah?!!)

Sen verran actionia oli päivään mahtunut, että söimme ensimmäisen aterian vasta vähän ennen klo 18. Taktikoimme, että Karjalaisen jälkeen kaikki ryntäävät Niittylavalta Rantalavalle Vartiaista katsomaan. Pääsimme siis Pizza & Wine -raflaan jonottamatta. Hovimestarimiekkonen oli supliikkikavereita: "Sopiiko, että samaan pöytään tulee toinen, yhtä viehättävä (=vanha) pariskunta?" Sopihan se.

Safkan jälkeen Vartsun Jennin keikan loppua kuuntelemaan. Joo, kuvat on kaukaa ja ne on lähinnä yleisön takaraivotutkielmia. Älkää unta nähkö, että rynnisin lavan eteen enää. Ne ajat oli 80-luvulla. Mustelmia tuli jo silloin. (Niin, voisi kai sitä myös hankkia paremman zoomin...)

 Välillä piti levittää picnichuopa Niemennokkaan ja istahtaa hetkeksi. Vähän jännitti, miten nuo SUP-lauta-petterit selviävät, kun laiva menee ohi.

 Ei nähty mitään kuperkeikkoja, hyvä oli tasapaino suppailijoilla.

Pate, Popeda ja pitkä kuuma kesä... ja he***tin pitkät vessajonot. Miten voi olla niin vaikeaa hoitaa niitä bajamajoja tarpeeksi paikalle?

Paten etunoja, suvivirsi yleisön laulamana ja vaihteen vuoksi otsatutkielma.

Rantsulavan anniskelualueella myytiin drinksuja ämpäreittäin.

Ihmisten takaraivot nyt vaan on niin kiehtovia...

...ja laivat. Siisteimmät kipparit tervehtivät festariyleisöä laivan torvea töräyttämällä.

 Laivoista puheen ollen...

 ...festareilla halukkaat aikuiset pääsivät kerrankin pallomereen. Yksi pariskunta etenkin vaikutti oikein halukkaalta, kovasti halailivat kiereskellessään pallojen seassa. Mies miettikin, että riittääköhän täällä iskurepliikiksi kesäkumipakkauksen vilauttaminen ja kysymys: "Lähetsä pallomereen?"

En tiedä, kumpi oli hauskempaa: seurata härän selässä olevaa hemmoa vai hänen vahingoniloisina naureskelevia kavereitaan.

Pakollinen festarielementti - benjihyppypaikka.

Kuuntelimme Rantsulavalla Pepeä jonkin aikaa ja menimme sitten Niemennokkaan arpomaan, mitä tekisimme. Olisin halunnut vielä nähdä Haloo Helsingin, mutta... se ryysis. Ennen on päässyt siirtymään lavalta toiselle kivuttomasti. Nyt se oli ihmismassojen takia yhtä tuskaa. Olemme aiemmin löytäneet pikkulavalta hauskoja uusia bändejä. Nyt pisteestä toiseen kulkeminen oli niin hankalaa, että sen teki vain pakon edessä. Ja ne vessajonot ja tavaraa täynnä olevat pöntöt, huoh.

 

Ei puolimatkan krouvi, vaan 10 min. kävelyä festarialueelta - olisiko tämä sitten Alkumatkan krouvi? Jos siis tässä ajassa sai jo janon aikaiseksi, niin... Edellisenä yönä paikka oli melko täynnä, poppi raikasi ja viina virtasi (varovainen veikkaus).

 Niinpä lähdimme tarpomaan festaribusseja kohti n. klo 23. Saman päätöksen oli tehnyt todella moni muukin. Ei sentään ollut polku niin tukossa kuin edellisenä yönä.

 Tämä katusoittaja (vai nurtsisoittaja?) oli paikalla edellisenäkin päivänä festaribussialueen läheisyydessä. En tiennyt, olisinko itkenyt vai nauranut, kun kitarakaveri laulaa "knock knock knockin on heaven's door" ja sammahtanut jätkä makaa vieressä.

On väitetty, että meillä Miehen kanssa on musta huumorintaju. Seuraavassa esimerkki tästä. (Varoitus: ei välttämättä naurata ketään muuta! Minä nauroin katketakseni.)

Kauppatorilla Mies selitti minulle jotain niin, että kädet heiluivat. "Älä työnnä mua bussin alle", sanoin. "Ai sä huomasit", mies kuittasi. =D

Ruisrock 2014 - perjantai, Guettaa ja Keekkiä

Rangaistuspataljoonamarssi kohti Ruissaloa on alkanut. Matka taittuu ketteräkinttuiselta parissakymmenessä minuutissa, rauhallisemmin jolkotellen menee puolisen tuntia.

Luontoa kun suojellaan, niin busseilla ei enää pääse perille asti. Kilometrien matkan ajan ihmiset kuseksii puskiin, jättää tölkkikekoja, roskia... Kumpi ihan oikeasti haittaa luontoa enemmän: Se, että porukka kuljetettaisiin perille asti busseilla vai tämä nykyinen käytäntö...?

Vaikka olimme alueella tuntia myöhemmin, mitä portit olivat auenneet, oli ruoka- + juomapisteissä vielä autiota. (Ei ollut kauaa..) Jaloviinamesta oli paikalla tuttuun tapaan. Muutama vuosi sitten Jaloviinateltta oli rannan puolella. Nykyinen sijainti on Niittylavan lähistöllä. Täältä löytyi myös...

Salakapakka, jonka sohvilla oli mukava lepuuttaa jalkoja. Täällä shotti oli pari euroa kalliimpi kuin Kenttäbaarissa. Sohvalisä kai... By the way - oli aika villi fiilis istua sohvalla, kun se liikkui itsestään edestakaisin Niittylavan bailaajien hyppimisen vuoksi.

Punajuuri-halloumi-burgeri - ihan jees.

Huvituksia festarikansalle.

Kuten olettaa saattoi, eräs urbitsi sukelsi Water-walker-ball-altaaseen vaatteet päällä. Meri oli kai liian suuri ja pelottava. Paljon turvallisempaa kastautua valvotuissa olosuhteissa.

 Jos olisi mun firma... (voisin tässä samalla lanseerata tämän aloituksen, sillä minähän tiedän parhaiten, kuinka asiat kannattaa hoitaa ehheh) ... niin olisin hoitanut pojille kunnon t-paidat. Sellaiset sivistyneet pitkähihaiset poolopaidat tai kauluspaidat... no ei vaan, mutta olisin painattanut kunnolla tuon tekstin, niin että se näkyy. En tiedä, onko teksti kirjoitettu paitoihin tussilla, mutta siltä se näyttää.

Erin on ihana!!! Erin hehkutti sitä, kun 70-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi festareille: "Jos siellä väkijoukosssa on nyt teitä, niin tämä biisi on omistettu teille..." Mies: "Täällä ollaan!"

Katsokaa ja ihailkaa: ei ryysistä Hans Välimäen ruokatelttaan. Illemmalla, kun ajateltiin käydä testaamassa mesta, jono oli niiiiiiin pitkä, että luovuimme ajatuksesta. Ja niin kuin me olimme etukäteen tavanneet ruokalistaa... =(

Sama juttu samppanjabaarissa. Aika nopsasti sai juoman käteen. Toista se oli illemmalla. En tiedä, enkö oikeasti vain muista, vai oliko perjantaina *enemmän jengiä kuin koskaan (milloin itse olen ollut paikalla). Ryysis oli uskomaton joka puolella, liikkuminen oli aika hankalaa. Mitäs läksitte.

Hiekkaveistos.

Ei Ruisrockia ilman laivakuvia. Kun ne laivat menee niin läheltä. Ja kun ne vilkuttaa sieltä kannelta meille. Että ootteks te ihan heihei, kun väkisin änkeätte itsenne tuollaiseen ryysikseen ja meteliin. Toista se on täällä laivalla. Ei tarvitse bajamajoissa kuseksia.

"Onks toi se Cheekki?" 

"Taitaa se olla."

Tääkin on Keekki.

Jos minä olisin Cheek ja jos olisi ollut mun keikka, niin...

 olisin osoittanut itseironiaa

a) pyytämällä Kaija Koon laulamaan Tinakenkätyttöä (viimeistään biisin loppupuolella) sanoen, että kun nää korkeet äänet ei oikeen lähde multa (Vain Elämää -ohjelmassa tapahtunutta)

b) pyytämällä Krista Kososta laulamaan Keekkinä yhden biisin kanssani

c) ja olisihan se Kosonen voinut vetää Jossuna mukana sen kesäkumibiisin Jossulla on toinen

Mutta kun minä en ole Cheek, enkä edes sen manageri (vaikka näillä avuilla mun kuuluisi olla), niin... antaa olla.  

Ja niin loistavia ideoita kun mullakin on... ihan hukkaan menee, niisk.

  Tämän sydämen toiselta puolelta paljastuu Pussauskoppi. Ehkä vielä mennään miehen kanssa, jos ei näiden kilometrien jälkeen uskalleta julkisesti pussailla.

"Onks tässä se vedenottopaikka?"

"Joo, pullo suihkun alle vaan..." 

No en. Edes niitä ympäriinsä kuseskelijoita. Peace!

Festareiden ehdoton ykköskoristautumisjudanssi on kukkaseppele/-panta. Luova ihminen voi laittaa sen pään sijasta muuhunkin ruumiinosaan. Suosituimpia ovat leinauhojen sijaan pääpannat, joissa on pieniä, söpöjä kukkasia. Mistä nää muoti-ilmiöt tulee? Puolet festariväestä on vissiin sopinut Facebookissa, että hei, tänä vuonna laitetaankin kukkapannat päähän?? Vai miten kaikilla on yhtäkkiä samat jutut? Miksi kaikilla mummoilla on (lyhyet) kiharat hiukset?

Jengiä vähän enemmän kuin päivällä.

Pari tyyppiä oli tullut fillarilla. Oltiin niille tosi kateellisia takaisin päin marssiessa.

Näistä kuvistahan siis näkee ihan selvästi, että artisti on David Guetta. Kaverihan on vähän niin kuin meidän perheystävä. Männäviikolla törmättiin kaverin pärstään Ibizalla (lomasta myöhemmin postaus, kunhan Ruikista selvitään) jatkuvalla syötöllä. Niin, ei siis ihan kirjaimellisesti törmäilty Guettan naamaa päin, vaan tyypin mainoksiin. Niitä oli bussien kyljissä, kaduilla, kujilla ja maanteillä. Kuuluu asuvan kyseisellä rakastamallaan saarella, vetää siellä bilekansalle iltoja.

Mies: "Mäkin osaisin soittaa toisten biisejä levyltä."

Minä: "Mitenhän ne teostomaksut menee."

Näitä ne teinitkin varmaan pohti. 

ILLAN PARAS:

Erinin keikan aikana, kun on menossa juuri tämä kohta biisiä: "...vanha nainen hunningolla", tulee kesäkumien jakaja ja työntää kumin käteeni. Ei voi kuin ihailla ajoitusta!! XD =D =D

*Edit 6.7.2014:

"45. kertaa järjestetyn Ruisrockin perjantai ja lauantai ovat kumpikin keränneet 35 000 jättiyleisön. Loppuunmyyty avajaispäivä oli festivaalin perjantai-yleisöennätys ja lauantai on viimeksi ollut Ruisrockissa loppuunmyyty vuonna 2009." Ruisrock.fi 
Ja juuri tänä (ryysis)vuonna meidän piti änkeä itsemme Ruissaloon. Täytyy mennä seuraavan kerran sitten, kun on (massojen mielestä) paskemmat bändit, niin pääsee vessaan/syömään/lavalta toiselle/alueelle sisään ilman hillitöntä jonottamista.